Väestön ikääntyessä toimivan julkisen liikenteen tarve maaseudulla pikemminkin kasvaa. Ajokortittomien ja autottomien on pakko saada kyyti päästäkseen liikkumaan.

Kaupunkeihin on satsattu, koska niissä asuu paljon väkeä ja ilmastonmuutoksen kannalta hyötyjä on saatavissa nopeammin.

Harvaan asutulla maaseudulla pysäkeillä on yhä hiljaisempaa. Julkisen liikenteen pääverisuonisto sykkii, mutta ohuemmat suonet ovat monin paikoin jo tukkeutuneet,

Tuoreimmassa Linja-autoliiton jäsenkyselyssä puolet vastanneista kertoi yrityksensä liikevaihdon vähentyneen yli 50 prosenttia. Joka kymmenes linja-autoyrittäjä ounastelee yrityksensä voivan kaatua kokonaan.

Haasteet eivät ole uusia. Viranomaiset ja poliitikot ovat selvitelleet koko 2000-luvun, miten maakuntien joukkoliikenne saataisiin vastaamaan ihmisten tarpeita.

Vuonna 2014 liikennöinnissä koettiin iso muutos. Liikenteen hankintoja keskitettiin ja markkinoita vapautettiin. Kaupunkiseudut ottivat joukkoliikenteen järjestämisessä keskeisen roolin.

Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa joukkoliikenteen käyttö lisääntyi, mutta maaseudun teillä bussiliikenne ei vilkastunut.

Tulevaisuuden tähtäimessä on, että yhä useampi suomalainen olisi tunnin matkan päässä maakuntakeskuksesta. Tavoite on kirjattu valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

Ajatus ei ole siirtää väkeä lähemmäs keskuksia, vaan parantaa kulkuyhteyksiä ja vähentää ilmastokuormitusta.

Etätyö yleistyy ja vapaus valita asuinpaikkansa kasvaa. Vastaavasti liikkumispalveluja pitää parantaa.

Joukkoliikenne itsessään ei ole lakisääteinen velvollisuus, ja sitä on harvaan asutuilla seuduilla vaikea saada kannattavaksi. Kansalaisille on silti turvattava riittävä palvelutaso. Syrjäisemmistäkin kolkista olisi päästävä ainakin kahdesti viikossa keskukseen asioimaan.

Mikäli joukkoliikenne ei toimi markkinoiden ehdoilla, se järjestetään julkisilla varoilla. Kunnat, kuten Nurmijärvi, ja Ely-keskukset rahoittavat myös yhteistyössä välttämättömiä palveluita, kuten koululais- ja työmatkaliikennettä.

Nurmijärven kunnan vuoden 2023 talousarvioon on varattu koululaiskuljetuksiin reilut 2,9 Me ja yleiseen joukkoliikenteen tukeen 3,4 Me. Kuntien lisäksi hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja vammaishuollon kuljetuspalveluista. Myös kunnan sisäistä asiointi- ja palveluliikennettä järjestetään, ja tätä hyvinvointialueen palveluja käyttävät tarvitsisivat myös ylikunnallisesti järjestettynä liikenteenä.  

Toimintamallin ongelma on sen pirstaleisuus. Viranomaisten vastuualueet ovat repaleisia eikä mikään taho johda julkisen liikenteen kokonaisuutta kunnassa ja seudulla.

Yhdenmukaisen johtamisen puute on ongelma. Ely-keskukset neuvottelevat liikennöinnistä kuntien kanssa, mutta yhteiset pelisäännöt puuttuvat. ”Leveämmät hartiat” helpottaisivat julkisen liikenteen järjestämistä.

Osassa maata kunnat ovat jo yhdistäneet voimansa. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä Lahden kaupunki on toimivaltainen viranomainen maakunnan julkisen liikenteen järjestämisessä. Päätökset maakunnan julkisesta liikenteestä tehdään lautakunnassa, jossa kaikki Päijät-Hämeen kunnat ovat edustettuina. Mallin ansiosta joukkoliikenne toimii yhtenäisesti ja kunnilla on hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön, Yksi keino pitää maaseudulla yhteyksiä yllä on yhdistellä erilaisia kyytitarpeita.

Sitä onkin tehty monilla alueilla. Esimerkiksi Siuntiossa yrittäjiltä on tilattu palvelua, jossa samoilla pikkubusseilla kuljetetaan koululaisia ja työssäkäyviä. Tulevaisuudessa kyytien yhdistely todennäköisesti yleistyy. Maaseudulta löytyy yhä toimivaakin joukkoliikennettä.

Nurmijärvellä tulisi perusteellisesti selvittää liikenteen kokonaisuutta ja erilaisia liikkumistarpeita. Selvityksen perusteella tulee tehdä poliittinen arviointi joukkoliikenteen järjestämisestä ja sen huomioimisesta kuntalaisten hyvinvoinnin ja liikkumisen tarpeiden mukaan.

Nurmijärven Sosialidemokraatit on kutsumassa Joukkoliikenne-foorumin keskusteluun eri toimijoita.

Tommi Aura, liikenneopettaja, linja-autonkuljettaja, Nurmijärven hyvinvointilautakunnan jäsen (sd)

#nurmijärvi, #nuuka, #keskiuusimaa, #joukkoliikenne

Lähteet

• Linja-autoliiton jäsenkysely
• Päijät-Hämeen Lahden seudullinen malli
• Siuntion malli

Artikkeli on julkaistu Nurmijärven Uutiset -lehden 25.3.2023 numerossa lyhennettynä.

Artikkelin kuvalähde vaihdettu alkuperäisestä uutisessa olleesta kuvasta, johon ei ollut meillä tekijänoikeutta.